Hellström: johtajuus

Pian   kutsutaan kesälomalla virkistyneet opettajat eri puolilla maata suunnittelemaan lukuvuotta 2017-18. Tulee se kuuluisa VESO-päivä. Pääosa rexeistä palaa töihin jo aikaisemmin suunnittelemaan kokousta, jonka agendalla on mm. uuden opetussuunnitelman käyttöönotto. Hänen vastuullaanhan koulun muutos on, on sitten kysymys toimintakulttuurin tai opetuksen kehittämisestä. NYT kun  saa olla tällainen muutospölyttäjä, eikä enää tarvitse/saa suunnitella oman koulun vesoa, ajattelin tuputtaa tukea ja apua niille, joiden vielä tarvitsee ja jotka saavat. KOKOSIN rexien tueksi mm. aikanaan julkaisematta jääneestä kirjastani ( Viisas ote muutokseen. 43 reseptiä kouluille kehittämis-hankkeissa onnistumiseksi ) reseptejä, joita noudattamalla voi toimia  tässäkin muutoksessa ihan viisaasti. Reseptien tueksi löytyy ihan oikeaa tutkimustietoa. Vinkit sopivat - niin uskon- niin pieniin kuin suurempiinkin muutosideoihin, joita koululla opsin vaihtuessa aletaan "jalkauttaa". ...

PEDAGOGINEN johtaminen on liukas käsite. Viimeksi Sure oli huolissaan, että rehtoreilla ei ole riittävästi aikaa pedagogiseen johtamiseen. Mutta siis mihin? Muutama vuosi sitten Suressa laadittiin kuvaus rehtorin tehtävistä. Ne jaettiin mallissa kolmeen pääosaan: hallintoon, johtamiseen ja kehittämiseen. Pedagoginen johtaminen oli yksi 12:sta tehtäväalueesta, ja yksi kolmesta johtamisen osa-alueesta. Esimerkiksi kehittäminen ei ole tässä mallissa pedagogista johtamista. Hmmm. EN itse oikein usko, että pedagogisen johtamisen käsite avautuu tehtäviä ryhmittämällä. Yritänkin tässä blogilastussa määritellä  tuota käsitettä hieman syvemmästä näkökulmasta. Millaisen sisällön  pedagoginen johtaminen saa, jos se sijoitetaan kasvatuksen maailman ja koulun elämänpiirin  ideoihin? Kasvatuksen maailma   ERITYISESTÄ kasvatuksen maailmasta on kirjottanut mm.  professori Juho Hollo . Hollon mukaan on  olemassa  erityinen kasvatuksen maailma. Se on elämän...

Rehtorit tarvitsevat enemmän aikaa koulujensa pedagogiseen johtamiseen! Kannanotto. Julkaistu: 02.06.2017, 09:03 Suomen Rehtorit ry Suomen Rehtoreiden toukokuussa jäsenilleen tekemän rehtoribarometrin tulosten mukaan keskeisimmät esteet rehtoriammatin vetovoimaisuudelle ovat liian moninaiseksi kasvaneet työtehtävät, stressaava työ sekä pedagogiselle johtamiselle jäävän ajan vähyys. - Koulutus on jatkossa kuntien merkittävin lakisääteinen tehtävä. Oppilaitoksissa valetaan kivijalkaa maamme tulevaisuudelle. Koulutuksen keskeisestä asemasta johtuen on tärkeää pohtia, missä kunnossa suomalainen koulu tällä hetkellä on ja mihin suuntaan sitä halutaan jatkossa kehittää. Näiden jälkeen on syytä vetää johtopäätökset, mitä tämä edellyttää oppilaitosten johtamiselta ja mitä töitä rehtoreiden lopulta halutaan kouluissaan tekevän, sanoo järjestön puheenjohtaja Antti Ikonen . Rehtoribarometrin tulosten mukaan ammattimme tärkeimpiä vetovoimatekijöitä ovat mahdollisuus oman pedagogi...

Martti Hellström opetussuunnitelmasta  HundrED.  Julkaistu 1.7.2016 Auroran koulun rehtori Martti Hellström kertoo näkemyksensä uuden opetussuunnitelman erityisyydestä. https://www.youtube.com/watch?v=qr8sukEHBk4 Ks. myös https://hundred.org/visiota/martti-hellstrom/7-toive-100-vuodelle-eaaa6692-4192-4dec-b738-3d2aa7e9e16a

KASVATUSAJATTELIJA TIINA TIKKANEN TEKSTI / VEIKKO SOMERPURO KUVA OPETTAJA 25/2015 Ops antaa luvan uudistua Martti Hellström on laskenut, että uudessa opetussuunnitelmassa sana ”opettaa” esiintyy muutaman kerran, ”ohjata” puolestaan noin 300 kertaa. Kuitenkin tulevaisuudessa tarvitaan myös perinteistä opettajuutta, sillä luokkaan on luotava rajat ja rauha, jotka mahdollistavat itsenäisen uuden oppimisen. Kahvila Ursulan ikkunan takana Helsingin Kaivopuistossa kuohuu syksyinen meri. Martti Hellström muistelee, kuinka hän aloitti opettajakollegojensa kanssa didaktisen vallankumouksen espoolaisessa Auroran koulussa vuonna 1989. – Tiukka normiohjaus oli poistettu, ja hallinto tuki kaksin käsin sitä, että koulut lähtevät omaleimaistumaan. Toimme kouluun taidekasvatusta ja sirkusta, mullistimme lukujärjestyksen, olimme kuin vauhkot varsat laitumella. Innosta ja ponnisteluista kasvoi hieno koulu, jota Hellström rehtoroi 25 vuotta. – Sitten sisäilmaongelmat tulivat ja nujersivat meidät....

JYVÄSKYLÄN yliopistossa julkaistiin about 10 vuotta sitten mielenkiintoinen väitöskirja. Siellä väitteli  kasvatustieteessä haukiputaalainen rehtori, KM Aarne Mäkelä. Väitöskirjan nimi oli "Mitä rehtorit todella tekevät. Etnografinen tapaustutkimus johtamisesta ja rehtorintehtävistä peruskoulussa". Mäkelän tutkimus osoittaa - luenma-  että rehtorin tehtävät ovat muuttumassa, ja että tuo muutos on voimakas. Erityisesti koulun selkärankana pidetyn pedagogisen johtamisen tehtäväalueen vähäinen osuus huolestuttaa väittelijää. Mäkelä osoittaa tutkimuksessaan, että rehtori joutuu nykyään entistä enemmän hoitamaan koulun yhteistyöverkostoihin liittyviä tehtäviä. Näitä verkostoja ovat mm. lasten huoltajat, perhekodit, kiinteistönhuolto, sosiaali- ja terveysviranomaiset, pelastus- ja turvallisuusviranomaiset sekä muut koulun sidosryhmät. Mäkelä tutki peruskoulun (ilmeisesti yhden?) rehtorin johtamistoimintaa 19 kuukauden aikana. Rehtorin tehtäväalueiksi muodostuivat hallint...

MINULLA on tapana lukea kummallisiakin johtamiskirjoja. "Valmentaja" (kouluttaja) Tuija Rummukainen on kirjoittanut yhden tällaisen (2007) "Huippupomojen ominaisuudet & tositarinoita". Rummukainen etsii vastausta kysymykseen: Miksi jonkun esimiehen myyntijoukkue yltää parempiin taloudelliseen tulokseen kuin toisen? Kirjaa varten hän haastatteli 60 Suomessa toimivaa, menestynyttä myynnin esimiestä, jotka saavat joukkueensa tekemään parempaa tulosta (euroa viiva alla), joiden joukkueilla tuntui olevan tekemisen meininki ja joissa henkilöstön vaihtuvuus oli kohtuullista. Rummukainen listaa kahdeksan ominaisuutta ja taitoja, jotka erottivat nämä huippuesimiehet keskivertoesimiehistä. (1) Kyky myydä tavoitteet omalle joukkuelle Kaikilla hyvillä pomoilla oli kyky "myydä" myyntitavoitteet myyjäporukalleen. He kykenivät kertomaan, mikä tavoitteen merkitys on, miksi siihen halutaan ja pyritään. He osasivat kiteyttää tavoitteen ja myydä sen houkuttelevana...

Kilpinen, P. (2009). Liekeissä. Miten johtaja inspiroi ihmiset syttymään muutokselle. Helsinki: Ajatuskirjat. Teema  on mitä tärkein. Ja kuinka inspiroivasti tämä kirja lanseerattiin. Ei ihme, onhan kirjoittaja isosti menestynyt mainosmies. Kirjaa voi vallan hyvin suositella. Se on leppoisaksi kirjoitettu. Kilpinen asemoi itsensä terveen ja inhimillisen kapitalismin kannattajaksi ja ahneuden vastustajaksi. Henkilöstö on voimavara- ei "välttämätön paha, joka laahustaa yrityksen käytävillä". Sellaista on mukava lukea ikävien lomautusuutisten aikaan. Kilpinen uskoo finanssikriisinkin aikana enemmän tuloksen kasvattamiseen liiketoimintaa kasvattamalla kuin menoja kutistamalla. Tarvitaan hyviä, luovia ideoita, jotka viedään innovaatioiksi asti. Tämä edellyttää uudenlaista johtamista. Insinööritaloudesta (tuotannon johtaminen) on siirryttävä inspiraatiotalouteen (ajattelun johtaminen). Kirjoittajaan on tehnyt selvästi vaikutuksen (kuten meistä moneen) filosofi Pekka Himase...

Vuonna 2009 luovutettiin silloiselle opetusministeristeille tuorein versio ns. perusopetuksen laatukriteereitä. Ideana oli  antaa päättäjille (ja toki kouluillekin) kunnissa työkalu, jolla he voivat arvioida omaa tapaansa järjestää opetus. Mallissa  päädyttiin  10 laadun ulottuvuuteen: RAKENTEET: (1) johtaminen (2) henkilöstö (3) taloudelliset resurssit (4) arviointi ja OPPILAAN KOHTAAMA TOIMINNAN LAATU (5) opetussuunnitelman toteuttaminen (6) opetus ja opetusjärjestelyt (7) oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki (8) osallisuus ja vaikuttaminen (9) kodin ja koulun yhteistyö a (10) oppimisympäristön turvallisuus. KUSTAKIN laadun ulottuvuudesta on sitten laadittu erillinen laatukortti erikseen kunnan ja erikseen koulun tasolle. JOHTAMISEN LAATU Kuvausosassa kerrotaan, että johtaminen muotoutuu paikkallisesti kansallisten normien pohjalta. Mieliin muistutetan hyvän hallinnon periaate. Opetustoimen ja koulun johtaminen on perustehtävän edistämistä ja toteuttami...

HESARISSA  oli 1.5.2010  artikkeli, jota kannattaa yhä lukea.  Mikael Jungnerin kirjoittaman sunnuntaidebatin otsikko oli : "Perinteinen pomo uhkaa Suomen kilpailukykyä." Ylen (ilmeisesti juuri uuden johtamisotteensa vuoksi vaihdettu) ex- pääjohtaja Mikael Jungner kirjoittaa upeasti johtamisen muutoksesta. Nostan paperilehdessä olleesta jutusta muutaman lainauksen: " Pari vuosikymmentä sitten kommunismi kaatui. Samalla romahti suunnitelmatalous... Monelta on jäänyt huomaamatta, että useat yritykset ja yhteisöt toimivat edelleen suunnitelmatalouden logiikalla ...johtaja tai asiantuntija kertoo, minne mennään. Muut seuraavat. Tehotonta ja vanhanaikaista." " Maailman muutos ja monimutkaisuus on saavuttanut tason, jota lahjakkainkaan osaaja ei kykene enää yksin hahmottamaan. Ryhmä ihmisiä pystyy havainnoimaan ja vaikuttamaan maailmaan tehokkaammin... Yhtiön henkilöstö on kuin tuhansien anturien verkko ympäröivässä maailmassa." Pallotin Jungnerin puh...

PSYKOLOGI  Pekka Järvistä on nautinto kuunnella.  On aina upeaa kuunnella ihmistä, joka ei juuri siteeraa muita, vaan on ajatellut (ja tässä tapauksessa kirjoittanut) ajatuksensa itse. Lisäksi Järvisen presentaatiotaito oli huikea. Tilan ja äänen käyttö. Noin kuusituntinen luento oli hyvin rakennettu, se oli älykäs ja samalla hauska. Teoreettinen malli aukaistiin konkreeteilla caseilla. Luennoitsija antoi kuulijoidelle pohdintataukoja ja esitteli keskusteluteeman jo hieman ennen taukoa. Yritän seuraavassa tiivistää, mikä minuun kolahti. Ensin yleisesti työyhteisön  pahoinvoinnista ja sitten sen soveltamisesta meillä käynnissä olevaan luokantason tehostetun tuen malliin. 1.  Kun työyhteisö voi pahoin Järvinen kiinnostui jo  nuorena opettajana työyhteisön kummallisuuksista. Miksi älykkäät ihmiset niin usein työpaikalla käyttäytyvät  ihan kummallisesti?  Riitelevät. Mököttävät. Eivät puhu, kun pitäisi jne.  Luentonsa lopussa hän kaivoi esi...

MITEN rehtori voi vaikuttaa opetuksen laatuun? Tarkastelun tukena on 50:ltä espoolaisrehtorilta nettikyselyssä vuonna 2009 kokoamani aineisto. (Ks. tarkemmin http://rehtoritutkijanaverkosto.blogspot.com/ OECD:n mainiossa raportissa "Improving School Leadership" (2009) etsittiin väyliä, joita  pitkin rehtori voi vaikuttaa opetuksen laatuun. Niitä  löydettiin neljä (1) opettajien laatu, (2) opettajien motivaatio, (3) koulun ilmapiiri  ja (4) työolosuhteet ( koulun ulkoisten olosuhteet). (1) Pedagogiikan laatu ja opettajien laatu Suomessa opetuksen laatu ymmärretään mm. Pertti Kansasen mukaan  nimenomaan opettajien laaduksi Uskomme, että hyvä opettaja järjestää opetuksen hyvin. " Hyvät, kyvykkäät, motivoituneet opettajat ovat järjestelmämme laadun tae. Suomi on aivan erityinen maa.  Muualla maailmassa opettajan ammatti on 2.-4. valinta. Opettajiksi saadaan siellä ne, jotka eivät pääse muualla. Ja he eivät pysy kouluissa", kertoo vararehtori Hannele Niemi. ...