Motivaatio ja johtaminen

MERKITTÄVÄ johtamiskonsultti Daniel Pink on jakanut motivaation kolmeen historialliseen vaiheeseen:
- Motivaatio 1. Eloonjääminen
- Motivaatio 2. Keppi ja porkkana
- Motivaatio 3. Sisäinen motivaatio

(Pink on siis  konsultti, ei tutkija. Hänen johtamistaidon kirjojaan on myyty miljoonia. Taustaan kuuluvat myös vuodet varapresidentti Al Goren puheenkirjoittajana)

Ulkoinen motivaatio ei toimi 2010-luvulla. Ihmiset haluavat, että heidän työnsä on merkityksellistä. Ihmiset haluavat autonomiaa - mutta heitä ei saa jättää heittelle. Johtajan tehtävä on osallistaa, hakea ideoita alhaaltapäin asiakasrajapinnasta.

JOKAINEN pitäisi saada haluamaan tulla yhä paremmaksi versioksi itsestään. Siihen tarvitaan johtajuutta. Johtajan on opeteltava haastamaan ka kytkemään ihmisiä suurempaan päämäärään.

Johtajan on koottava yhteinen innostava päämäärä. Ihmisiä johdetaan tunteilla, tunnelmilla ja kulttuurilla. Asioita tavoitteilla ja isojen tavoitteiden yksinkertaistamisella. Johtaminen on merkityksien paljastamistat ja  palautteen antamista merkityksellisistä asioista.

Johtaminen on sitä, että ihmiset saadaan tekemään halukkaasti sellaista, mitä he eivät  muuten tekisi. Se on viemistä mukavuusalueelta epämukavuusalueelle. Rohkaisua koettelemaan rajoja.  Kaikki tärkeä kuulema tapahtuu juuri epämukavuusalueella.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pedagoginen johtaminen- mitä se on?

Kuva
PEDAGOGINEN johtaminen on liukas käsite. Viimeksi Sure oli huolissaan, että rehtoreilla ei ole riittävästi aikaa pedagogiseen johtamiseen. Mutta siis mihin? Muutama vuosi sitten Suressa laadittiin kuvaus rehtorin tehtävistä. Ne jaettiin mallissa kolmeen pääosaan: hallintoon, johtamiseen ja kehittämiseen. Pedagoginen johtaminen oli yksi 12:sta tehtäväalueesta, ja yksi kolmesta johtamisen osa-alueesta. Esimerkiksi kehittäminen ei ole tässä mallissa pedagogista johtamista. Hmmm. EN itse oikein usko, että pedagogisen johtamisen käsite avautuu tehtäviä ryhmittämällä. Yritänkin tässä blogilastussa määritellä  tuota käsitettä hieman syvemmästä näkökulmasta. Millaisen sisällön  pedagoginen johtaminen saa, jos se sijoitetaan kasvatuksen maailman ja koulun elämänpiirin  ideoihin? Kasvatuksen maailma   ERITYISESTÄ kasvatuksen maailmasta on kirjottanut mm.  professori Juho Hollo . Hollon mukaan on  olemassa  erityinen kasvatuksen maailma. Se on elämänalue, joka on ominainen koko ihmis
Lue lisää

Kuka Martti Hellström?

Kuva
Päivitetty 30.5.2017 O len Martti Hellström,  62-vuotias espoolainen, espoolaisen Auroran alakoulun entinen pitkäaikainen rehtori, opetusneuvos ja KT.  Olin virkatöissä opetusalalla 37 vuotta  ja  niistä rehtorina 25. Valmistuin Helsingin OKL:lta  luokanopettajaksi vuonna 1977.  Kasvatustieteen väitöskirjani (2004) käsitteli koulujen kehittämishankkeissa viisaaksi osoittautunutta  muutosotetta.  Oman työni ohessa  päätoimitin Luokanopettajaliiton julkaisemaa Luokanopettajalehteä  vuodesta 1994  vuoteen 2013. Niinikään vedin 24 vuotta  "Luokanopettajan päiväkirjaa" tuottanutta työryhmää. Järjestökokemusta minulla on ennen muuta Luokanopettajaliitosta ja OAJ:sta. Olin kaksi kautta OAJ:n valtuuston jäsen. Minulla on ollut myös etuoikeus olla mukana useassa oppimateriaalityöryhmässä tuottamassa oppikirjoja  äidinkieleen, historiaan, kansalaistaitoon ja uskontoon sekä oheismateriaalia mm. terveys- ja sanomalehtikasvatuksen sekä  aihekokonaisuuksien opetuksen tueks
Lue lisää

Onko pedagoginen johtaminen katoamassa

Kuva
JYVÄSKYLÄN yliopistossa julkaistiin about 10 vuotta sitten mielenkiintoinen väitöskirja. Siellä väitteli  kasvatustieteessä haukiputaalainen rehtori, KM Aarne Mäkelä. Väitöskirjan nimi oli "Mitä rehtorit todella tekevät. Etnografinen tapaustutkimus johtamisesta ja rehtorintehtävistä peruskoulussa". Mäkelän tutkimus osoittaa - luenma-  että rehtorin tehtävät ovat muuttumassa, ja että tuo muutos on voimakas. Erityisesti koulun selkärankana pidetyn pedagogisen johtamisen tehtäväalueen vähäinen osuus huolestuttaa väittelijää. Mäkelä osoittaa tutkimuksessaan, että rehtori joutuu nykyään entistä enemmän hoitamaan koulun yhteistyöverkostoihin liittyviä tehtäviä. Näitä verkostoja ovat mm. lasten huoltajat, perhekodit, kiinteistönhuolto, sosiaali- ja terveysviranomaiset, pelastus- ja turvallisuusviranomaiset sekä muut koulun sidosryhmät. Mäkelä tutki peruskoulun (ilmeisesti yhden?) rehtorin johtamistoimintaa 19 kuukauden aikana. Rehtorin tehtäväalueiksi muodostuivat hallint
Lue lisää