1. Organisaation kenttä
MOTTO 1: "Luottamus hyvä. Kontrolli parempi."
MOTTO 2: "Oikea mies oikealle paikalle"
Sitaatteja
”Rehtori on vahva johtaja. Hän ei anele lupaa johtaa eikä anna muiden ottaa oikeudekseen päättää, mitä esimies saa tehdä ja mitä ei. Hän ei hyväksy rajattomuutta, sitä että joku ei pidä kiinni sovitusta työnjaosta ja virallisista toimenkuvista, että tehtävät laiminlyödään tai sotkeudutaan asioihin, joiden hoitaminen kuuluu toisille.”
LÄHDE: Ahonen Jukka. (2001). Ammattina rehtori. Helsinki: Kirjapaja oy.
....
” Rehtori määrittelee tavoitteita ja niihin soveltuvia menettelytapoja. ”.... ”Rehtori tietää, mitä hänen koulussaan tapahtuu. Hän huolehtii, että syksyllä tehdyt suunnitelmat menevät eteenpäin ja että opettajat sitoutuvat tarkoituksenmukaisiin menettelytapoihin. Arvioinnilla varmistetaan laatua. Rehtori seuraa oppimistulosten tasoa ja puuttuu tarvittaessa epäkohtiin. Rehtori ohjaa asiantuntijoita palautteen avulla.”
....”Rehtori rohkaisee ihmisiä nostamaan omaa tavoitetasoaan ja ylittämään omat rajoituksensa. Hän aloittaa tekemisen pienistä asioista ja suunnittelee samalla suuria, muttei kuitenkaan vie suunnittelua liian pitkälle.”.....”Rehtorin on mahdollistaja ja esteiden poistaja. Hän aukoo etenemisen esteenä olevia solmuja. Hän varmistaa, että kaikilla työyhteisön jäsenillä (ryhmillä) on työssään onnnistumisen edellytykset. Hän huolehtii, että kaikki tietävät päämäärät (ei siis vain omaa pikku tehtäväänsä).
Rehtori pitää yllä ihmisten motivaatiota. Hän jakaa vastuuta. Hän palkitsee hyviä suorituksia. Hän tukee.”
LÄHDE: Hämäläinen, Kauko & Sava, Inkeri (1989). Koulun ihmissuhteet ja niiden kehittäminen. Helsinki: Suomen Kaupunkiliitto.
....
ORGANISAATION kentän avainsanoja ovat mm. investoinnit, panos, perustehtävät, prosessit, rakenteet, strategiat, tehokkuus, tulos, tulosvastuu.
Organisaation kentällä koulu on tuotantolaitos, joka tuottaa koulu(tus)päivä, pätevyyksiä, tutkintoja ja kelpoisuuksia. Oppilaat ovat raaka-ainesta, joka jalostetaan. Opettajat ovat työvoimaa. Isät ja äidit ovat asiakkaita. Olen määritellyt organisaationa hyvän koulun seuraavasti:
” Organisaationa hyvässä koulussa koulun toiminta on organisoitu ja koordinoitu taitavasti. Voimavarat käytetään tehokkaasti. Koululla on hyvät suunnitelmat ja strategiat eri tilanteita varten. Koulu suhtautuu vakavasti koulun ylläpitäjän ja asiakashuoltajien toiveisiin. Toimintaa johdetaan vahvasti, koordinoidaan rationaalisesti ja seurataan systemaattisesti. Koululla on toimintaa vahvistava yhteistyöverkko. Koulu toimii tuloksellisesti; Oppilaat menestyvät erinomaisesti valtakunnallisissa testeissä ja erilaisissa kilpailuissa.”
Organisaation kentällä rehtori on manageri. Hänen tehtävänsä on saada asiat toimimaan, sujumaan, vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Manageri näyttä suuntaa ja pitää porukan perustehtävässä. Henkilöstö on työvoimaa, menoerä joskus ainakin retorisdesti investointi, voimavara.
Tämän osaamisalueen haasteita mm.
Juuti, P (1989). Organisaatiokäyttäytyminen. Johtamisen ja organisaation toiminnan perusteet. Aavaranta-sarja n:o 18. Helsinki: Otava.
Pohdittavaa
1. Mikä on koulun tuottama tuote?
2. Voiko tuota koulun tuottamaa tuotteen tuottaa edullisemmin kuin nykyään? Miten?
3. Sopiiko asiakas-sana kouluun?
Lisätietoa
Ensimmäinen johtamisteoria: taylorismi eli tieteellinen liikkeenjohto Frederic Taylor (1856- 1915) loi 1900-luvun alussa ensimmäinen johtamisteorian. Sen tavoitteena oli tehokas (kustannustehokas) toiminta. Jokaisen työpanos haltuttiin maksimoida. Suunnittelu erotettiin toteuteuksesta. Johtamisjärjestelmä oli hierarkinen . Palkkausjärjestelmä oli urakkapalkka. Taylor uskoi työnjakoon ja erikoistumiseen. ”Jokaiselle kykyjensä mukainen työ”. Turhat työvaiheet tuli karsia pois. Johtajat olivat ajattelevia suunnittelijoita, jota luovat organisaatiolle uusia mahdollisuuksia suunnitelmiensa avulla. Johtajan tehtävän oli organisoida alaistensa ja oma työnsä. Oleellista oli kuri ja valvonta. Ihmiskuva oli mekanistinen. Työntekijät olivat rattaita koneistossa.
MOTTO 2: "Oikea mies oikealle paikalle"
Sitaatteja
”Rehtori on vahva johtaja. Hän ei anele lupaa johtaa eikä anna muiden ottaa oikeudekseen päättää, mitä esimies saa tehdä ja mitä ei. Hän ei hyväksy rajattomuutta, sitä että joku ei pidä kiinni sovitusta työnjaosta ja virallisista toimenkuvista, että tehtävät laiminlyödään tai sotkeudutaan asioihin, joiden hoitaminen kuuluu toisille.”
LÄHDE: Ahonen Jukka. (2001). Ammattina rehtori. Helsinki: Kirjapaja oy.
....
” Rehtori määrittelee tavoitteita ja niihin soveltuvia menettelytapoja. ”.... ”Rehtori tietää, mitä hänen koulussaan tapahtuu. Hän huolehtii, että syksyllä tehdyt suunnitelmat menevät eteenpäin ja että opettajat sitoutuvat tarkoituksenmukaisiin menettelytapoihin. Arvioinnilla varmistetaan laatua. Rehtori seuraa oppimistulosten tasoa ja puuttuu tarvittaessa epäkohtiin. Rehtori ohjaa asiantuntijoita palautteen avulla.”
....”Rehtori rohkaisee ihmisiä nostamaan omaa tavoitetasoaan ja ylittämään omat rajoituksensa. Hän aloittaa tekemisen pienistä asioista ja suunnittelee samalla suuria, muttei kuitenkaan vie suunnittelua liian pitkälle.”.....”Rehtorin on mahdollistaja ja esteiden poistaja. Hän aukoo etenemisen esteenä olevia solmuja. Hän varmistaa, että kaikilla työyhteisön jäsenillä (ryhmillä) on työssään onnnistumisen edellytykset. Hän huolehtii, että kaikki tietävät päämäärät (ei siis vain omaa pikku tehtäväänsä).
Rehtori pitää yllä ihmisten motivaatiota. Hän jakaa vastuuta. Hän palkitsee hyviä suorituksia. Hän tukee.”
LÄHDE: Hämäläinen, Kauko & Sava, Inkeri (1989). Koulun ihmissuhteet ja niiden kehittäminen. Helsinki: Suomen Kaupunkiliitto.
....
ORGANISAATION kentän avainsanoja ovat mm. investoinnit, panos, perustehtävät, prosessit, rakenteet, strategiat, tehokkuus, tulos, tulosvastuu.
Organisaation kentällä koulu on tuotantolaitos, joka tuottaa koulu(tus)päivä, pätevyyksiä, tutkintoja ja kelpoisuuksia. Oppilaat ovat raaka-ainesta, joka jalostetaan. Opettajat ovat työvoimaa. Isät ja äidit ovat asiakkaita. Olen määritellyt organisaationa hyvän koulun seuraavasti:
” Organisaationa hyvässä koulussa koulun toiminta on organisoitu ja koordinoitu taitavasti. Voimavarat käytetään tehokkaasti. Koululla on hyvät suunnitelmat ja strategiat eri tilanteita varten. Koulu suhtautuu vakavasti koulun ylläpitäjän ja asiakashuoltajien toiveisiin. Toimintaa johdetaan vahvasti, koordinoidaan rationaalisesti ja seurataan systemaattisesti. Koululla on toimintaa vahvistava yhteistyöverkko. Koulu toimii tuloksellisesti; Oppilaat menestyvät erinomaisesti valtakunnallisissa testeissä ja erilaisissa kilpailuissa.”
Organisaation kentällä rehtori on manageri. Hänen tehtävänsä on saada asiat toimimaan, sujumaan, vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Manageri näyttä suuntaa ja pitää porukan perustehtävässä. Henkilöstö on työvoimaa, menoerä joskus ainakin retorisdesti investointi, voimavara.
Tämän osaamisalueen haasteita mm.
- talousosaaminen
- prosessien johtamisiosaaminen
- organisointitaito
- tiedotusosaaminen
- rekrytointiosaaminen
- kyky tehdä päätöksiä
Juuti, P (1989). Organisaatiokäyttäytyminen. Johtamisen ja organisaation toiminnan perusteet. Aavaranta-sarja n:o 18. Helsinki: Otava.
Pohdittavaa
1. Mikä on koulun tuottama tuote?
2. Voiko tuota koulun tuottamaa tuotteen tuottaa edullisemmin kuin nykyään? Miten?
3. Sopiiko asiakas-sana kouluun?
Lisätietoa
Ensimmäinen johtamisteoria: taylorismi eli tieteellinen liikkeenjohto Frederic Taylor (1856- 1915) loi 1900-luvun alussa ensimmäinen johtamisteorian. Sen tavoitteena oli tehokas (kustannustehokas) toiminta. Jokaisen työpanos haltuttiin maksimoida. Suunnittelu erotettiin toteuteuksesta. Johtamisjärjestelmä oli hierarkinen . Palkkausjärjestelmä oli urakkapalkka. Taylor uskoi työnjakoon ja erikoistumiseen. ”Jokaiselle kykyjensä mukainen työ”. Turhat työvaiheet tuli karsia pois. Johtajat olivat ajattelevia suunnittelijoita, jota luovat organisaatiolle uusia mahdollisuuksia suunnitelmiensa avulla. Johtajan tehtävän oli organisoida alaistensa ja oma työnsä. Oleellista oli kuri ja valvonta. Ihmiskuva oli mekanistinen. Työntekijät olivat rattaita koneistossa.
Kommentit
Lähetä kommentti