3. Hallinnon kenttä

Rehtori voi joutua myös
vastuuseen virkansa
vuoksi.
Sitaatteja

” Rehtori edustaa myös yhteiskunnallista tahtoa. Hän perehtyy koululle asetettuihin tavoitteisiin ja tekee aktiivisesti yhteistyötä  hallinnon kanssa myös siihen vaikuttaen. Tarvittaessa rehtori on myös merkittävä koulupoliitikko.”

LÄHDE: Hämäläinen, K.,Taipale, A., Salonen, M., Nieminen, T. & Ahonen, J. (2002).  Oppilaitoksen johtaminen. Helsinki: WSOY
….

TÄLLÄ kentällä avainsanoja ovat mm. byrokratia, järjestyssäännöt, kurinpitokeinot, oppivelvollisuus, salassapitovelvollisuus, suunnitelmat, toimituskirjat, toimivalta, valitusoikeus, valvonta,  viranomainen, virka, virkarikos,  virkavelvollisuudet, virkavastuu...

HALLINTO on poliitikan toimeenpanon edellytysten luomista. Koulu rahoitetaan  Suomessa julkisin varoin.  Koulunkäynti (oppivelvollisuus) on kansalaisvelvollisuus- ja samalla oikeus yhteiskunnalliseen hyvään.  Yksittäinen koulu on yksi osa (koulutus)politiikan komentoketjua. Oppilas on tällä kentällä opetuspalveluihin oikeutettu kansalainen.

Koulussa on tästä näkäkulmasta kahdenlaista toimintaa: hallintoa ja tosiasiallista toimintaa.

Kouluntasolla hallinto on hallinnollisia päätöksiä ja yksikön toiminnan ohjaamista niin, että siinä noudatetaan hyvän hallinnon periaatteita. Sen mitä koulussa tehdään, tulee olla lainmukaista, oikeudenmukaista, kansalaisia tasa-arvoisesti kohtelevaa jne.

Olen määritellyt hallinnon kentän näkökulmasta, julkisena palvelulaitoksena hyvän koulun seuraaavasti:
”Julkisena palvelulaitoksena  koulussa oppilaat ja heidän huoltajansa saavat heille säädöksissä luvatun mukaisen opetuksen ja muut palvelut. Heitä kohdellaan kohteliaasti. Toiminta on johdonmukaista ja ennustettavaa.  Palvelut järjestetään asiallisesti, oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja viivytyksettä. Koulupalvelut ovat luvatun tasoisia, ja koulut turvallisia.  Säädöksiä ja normeja noudatetaan. Virkatehtävät hoidetaan tunnollisesti.  Asiakirjat ja arkistot ovat moitteettomassa kunnossa.  Virkavastuu  oppilaista kannetaan kunnialla.”
Tämän osaamisalueen haasteita mm.
  • hallinnolliset taidot
  • lainsäädännön tuntemus
  • virkasvastuuosaaminen
  • politiikan lukutaito
  • turvallisyysosaaminen
  • hankintaosaaminen

Koulun on varauduttava myös tulipaloon. Kuvassa
 harjoitellaan poistumista.
Linkkejä
  • Koulutuspolitiikka on aina osa laajempaa yhteiskuntapolitiikkaa. Tässä linkissä Elvis Presleyn In the Ghetto-biisistä tehty pysäyttävä video. 
Pohdittavaa
1. Millaiseksi arvioisit oman koulusi hallinnon? 
2. Mitkä ovat suurimmat haasteet?


Lisätietoa:

Byrokratiamalli

Max Weber (1864-1920) loi ns. byrokratiamallin. Malli  oli  rationaalinen: Ennalta määritellyt säännöt ja menettelytavat korvasivat tunteen, perinteet ja peukalosäännöt. Virkoihin vaadittiin koulutus ja pätevyys. Weberin byrokratiamalli elää yhä monessä mielessä.

Hallinnollinen koulukunta

Ranskalainen  Henri Fayol (1841- 1925) loi  hallinnollisen koulukunnan. Tässä ajattelussa hierarkia tai komentoketju olivat organisaation selkäranka. Toiminnassa tärkeitä olivat työnjako, kuri ja esimiehen auktoriteetti. Fayolin ajattelu  yleistyi  1920-luvulla. Hän määritteli johtamisen suunnittelun, toteutuksen ja valvonnan kehäksi.  Tässä ajattelussa suunnittelua ja valvontaa ei erotettu organisatorisesti toteuttamisesta. Fayolin ajattelu näkyy yhä   mm. tavoitejohtamisessa.Johtaja valvoi, että asiat sujuvat sääntöjen ja toimivallan puitteissa. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pedagoginen johtaminen- mitä se on?

Suren tiedote: Rehtoreille aikaa pedagogiseen johtamiseen

Prologi