4. Työn kenttä

Työn kenttä on myös edunvalvontaa.
MOTTO: "Johtaminen on tavoitteellista toimintaa tulosten aikaansaamiseksi toisten työn avulla."


Sitaatteja

" Rehtorin on opittava  hallitsemaan työtään. Hän osaa myös luopua joidenkin asioiden tekemisestä ja  päättää, mitä ei aio tehdä. Hän osaa suojella itseään: hän pitää  oman persoonansa koskemattomana ja riippumattomana."  

LÄHDE: Hämäläinen,K.,Taipale, A., Salonen,M., Nieminen,T. & Ahonen,J. (2002).  Oppilaitoksen johtaminen. Helsinki: WSOY.

....
” Työtehtäviä muovataan kiinnostaviksi ja  kykyjä vastaaviksi. ”

LÄHDE: Toivanen, Marja Liisa (toim.). (2000). Kirjeitä rehtoreilta. Opetus 2000. Jyväskylä: PS-kustannus.

TYÖN KENTÄLLÄ avainsanoja ovat mm.  ammatillisuus, direktio-oikeus, esimies, henkilökohtaiset lisät, lähiesimies, mentorointi, opetusvelvollisuus, palkka, palkkiot, perehdytys, riisto, työkaveri, työnantaja, työnilo, työnimu, työn kuormitavuus, työn vaativuus, työsopimus, työsuhde, työsuhde-edut, työtehtävät, työturvallisuus, työuupumus,  ulkoistaminen, yt-aika.

Koulu on tällä kentällä  työpaikka. Mitä työ on? Työntekijälle työ  on vaiva, joka nähdään vaihdettaessa oma aika sovittuun korvaukseen. Reilun palkan lisäksi työntekijä odottaa, että työ olisi mielekästä ja arvokasta ja palkitsevaa. Työntekijän pitäisi kyetä tekemään työtään ammatillisesti.

Työnantaja odottaa, että työ tehdään hyvin ja että työntekijöillä on korkea työmoraali. Työnantajalla on oikeus määrätä, kuinka ja missä työ tehdään. Fiksu työnantaja  kuitenkin osaa luottaa työntekijöihin ja antaa heille ammatillista autonomiaa. Hän myös muovailee työtä niin, että oikea mies on oikeassa paikassa.

Rehtori työntekijänä

Rehtorin on tarkasteltava omaa työtään myös itse työntekijän näkökulmasta.  Tällä hetkellä maailmalla vallitsee varsin yksimielinen käsitys, että rehtorin työ on muuttunut väärään suuntaan. Jotta rehtori voisi vaikuttaa koulunsa tuloksiin,  hänelle on  annetava siihen  mahdollisuus. Ks. lisää tästä.

Rehtorilla on kansainvälisesti tunnustettujen arviointien perusteella keskeinen merkitys koulujen tuloksille. Tämä rehtorin vaikutus välittyy neljää väylää: (1) Rehtori vaikuttaa opettajien laatuun mm. rekrytoinnin ja osaamisen johtamisen kautta, (2) Rehtori vaikuttaa opettajien motivaatioon, (3) Rehtori vaikuttaa koulun ilmapiiriin ja (4) Rehtori vaikuttaa koulun ulkoisiin olosuhteisiin ja välineistöön.

OECD:n "Improving School Leadreship"- raportin mukaan kaikissa maissa tulisi kehittää rehtorin toimenkuvaa sellaiseksi, että rehtori voi keskittyä erityisesti näihin tulosten kannalta tärkeimpiin tehtäviinsä. Tämä edellyttää sitä, että opetuksen järjestäjä tietoisesti ja tavoitteellisesti kehittää rehtorin toimenkuvaa tähän suuntaan.

Suomessa on tehty tutkimuksia rehtorien työstä. Aarne Mäkelä (2007) tutki väitöskirjassaan peruskoulun rehtorin johtamistoimintaa 19 kuukauden aikana. Rehtorin tehtäväalueiksi muodostuivat hallinto- ja talousjohtaminen (33 %), yhteistyöverkostojen johtaminen (31 %), henkilöstöjohtaminen (22 %) sekä pedagoginen johtaminen (14 %). Tutkija oli huolissaan pedagogiselle johtamiselle jäävän ajan vähyydestä.

Väitöskirjassaan "Aika hyvä rehtoriksi - Selviääkö koulun johtamisesta hengissä?   Anne Karikoski osoitti, että rehtoreiden toiminnot painottuvat kansliatöiden tekemiseen. Rehtorit viettävät eniten aikaa (yli 50 %) kansliassa. Kansliassa vietetty aika kuluu pääosin tietokoneen äärellä. Vuorovaikutustilanteet opettajien ja satunnaisten vierailijoiden kanssa vievät toiseksi eniten rehtoreitten aikaa. Koulutyön arjen sujumiseen liittyvät tehtävät vieät rehtoreiden ajasta noin 40 %. Tehtävät, jotka sisältävät laadullista kehittämistä, vievät aikaa vain noin 8 %. Tulos vastasi aikaisempien tutkijoiden esittämiä tuloksia rehtoreiden työn painottumisesta muuhun kuin opetuksen ja oppimisen laadun kehittämiseen. Rehtoreilla ei siis ole riittävästi aikaa koulunsa kehittämiseen.

Rehtorin toimenkuvaa tulee kehittää siihen suuntaan, että pedagogiselle johtamiselle ja koulun kehittämiselle järjestyy enemmän työaikaa. Nyt tehty esitys vie päinvastaiseen suuntaan.

Rehtorien työkuorma on paitsi laadullisesti väärä myös määrällisesti  kohtuuton. Em.  OECD-raportissa (2008) todetaan, että rehtorin työn kuormittavuus ja epäselvät vastuut vaikeuttavat jo uusien rehtorien rekrytointia. Raportissa kehoitetaan keventämään rehtorien työkuormaa.

Suomessa on tehty tutkimuksia rehtorien työn kuormittavuudesta. Vuonna 2006 hyväksyttiin Teija Vuohijoen väitöskirja "Pitää vain selviytyä. Tutkimus rehtorin työstä ja työssä jaksamisesta sukupuolen ja virka-aseman suhteen tarkasteltuna". Tutkimuksen mukaan rehtorin työssä vaatimusten ja voimavarojen välillä on epäsuhta. 80 % rehtoreista koki olevansa ylirasittunut. Rehtoreista lähes puolet haluaisikin vaihtaa rehtorin työstä muuhun työhön.

Oppilaitosten johtajat tekivät tutkimuksen mukaan pitkiä työpäiviä ja käyttivät myös vapaa-aikaansa johtamistehtävien hoitamiseen. Erityisen vaativina rehtorit pitivät oppilashuoltoon liittyviä tehtäviä. Rehtoreista 70 prosenttia oli sitä mieltä, että heidän työssään painottuu asioiden johtaminen, kun ihmisten johtamiseen kuluu vain kolmasosa ajasta. Rehtorit toivoivat voivansa suuntautua enemmän ihmisten johtamiseen. He kokivat toimenkuvansa epäselväksi ja joiltain osin vähemmän motivoivaksi. Rehtoreista 70 prosenttia koki tekevänsä säännöllisesti tehtäviä, jotka luontevammin kuuluisivat jonkun toisen ammattiryhmän hoidettaviksi. Tällaisina tehtävinä rehtorit pitivät esimerkiksi perinteisiä talonmiestehtäviä, joitakin oppilashuoltoon liittyvistä tehtävistä sekä toimistotehtäviä.

EKOAY:n rehtorijaosto toteutti muutama vuosi sitten selvityksen, jossa rehtorit seurasivat työaikaansa viikon ajan. Keskimäärinen viikotyöaika lähenteli tuolloin 50 tuntia. Se tarkoittaa, että rehtorien tehtävien hoitamiseen tarvittiin tuolloin keskimäärin 12 tuntia enemmän aikaa, kuin mihin virkaehtosopimuksessa on sitouduttu.

Rehtorien työmäärä tulee saattaa sille tasolle, että tehtävät on mahdollista hoitaa normaalin työajan puitteissa. Tehty esitys vie tilannetta päinvastaiseen suuntaan.

 Itse Espoossa tekemäni pienimuotoisen  rehtorikyselyn perusteella espoolasrehtorit suhtautuvat erittäin vakavasti koulunsa tulosten kannalta keskeisimpien tehtäviensä hoitoon. Opettajien laadun, motivaation ja koulun ilmapiirin hoitamisessa korostuu Espoossa ihmisten johtaminen ja sitä toteutetaan pääosin persoonallisen, kahdenkeskisen vaikuttamisen keinoin. Kysely osoittaa, että espoolaisrehtorien johtamisote on vaativa, ja rehtori tarvitsee siksi aikaa ja mahdollisuuksia olla läsnä koulun arjessa.

Muutostilanteissa rehtorin tulisi pystyä olemaan aikaisempaankin enemmän mukana koulun arjessa, opettajainhuoneessa ja tapahtumissa. Tehty esitys vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan.

Rehtori työnantajana

Rehtori on työntekijä mutta myös talossa ainoa työnantajan sijainen. Rehtori antaa työtä- ja vastaa, ettei anna sitä  liikaa. Rehtorilla on työnantajan oikeudet ja velvollisuudet. Rehtorilla on direktio-oikeus. Valtaa. Laki kunnallisesta viranhaltijasta on  juridinen perusta sille, että rehtorilla on oikeus antaa virkakäskyjä, ja henkilökunnalla vastaavasti kuuliaisuusvelvollisuus. Monella opettajalla on hieman epäselvää, mitä hänen kuuluu tehdä ja mikä hänen työaikansa on. Ne kannattaa avata. Rehtorilla on myös monia tilaisuuksia palkita työntekijöitään.

Olen määritellyt työpaikkana hyvän koulun seuraavasti:
”Työpaikkana  hyvässä koulussa koulun työt koetaan  mielekkäiksi ja arvokkaiksi ja ne tehdään hyvin. Opettajiin ja muihin koulun ammattilaisiin luotetaan, heitä kuunnellaan ja he saavat vaikuttaa koulua koskevaan päätöksentekoon. Tavoitteet ovat kaikille selkeät. Työt on jäsennelty ja  jaettu hyvin ottaen huomioon  tehdyt sopimukset,  palkkausperusteet ja kunkin yksilölliset edellytykset, elämäntilanne  ja vahvuudet.   Työstä saa kunnollisen ja oikeudenmukaisen korvauksen. Työ antaa haasteita, muttei kuormita liikaa.  Työhön on järjestetty riittävästi aikaa. Välineet ja tilat ovat  turvalliset, terveelliset, modernit  ja viihtyisät. Opettajien ammattitaitoa kehitetään säännöllisesti. Työsuhteet ovat pitkäaikaisia ja turvattuja.”
Tämän osaamisalueen haasteita mm.
  • työnjohtamistaidot
  • VES-osaaminen
  • työtaidot
  • työturvallisusosaaminen
  • työmmuotoilutaidot
  • taito hallita työkykyä

Linkkejä
Mielenkiintoista luettava

Hakanen, J. (2004). Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla. Työ ja ihminen. Tutkimusraportti 27. Helsinki: Työterveyslaitos
Seppänen, J. (2004 ). Hullu työtä tekee.  Helsinki: Otava.


Pohdittavaa

1. Kumpi on Sinulle vaikeampaa: olla hyvä työntekijä vai hyvä työnantaja? Miksi?
2. Mitä haittaa ja hyötyä on siitä, että rehtorit kuuluvat samaan järjestöön opettajien kanssa?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pedagoginen johtaminen- mitä se on?

Kuka Martti Hellström?

Onko pedagoginen johtaminen katoamassa