Prologi

Sitaatti

”Rehtori opettelee tuntemaan itsensä... Hän on  tietoinen omista arvoistaan ja periaatteistaan. Hän rakentaa  uskottavaa, itsensä näköistä rehtoriutta."....”Rehtori kehittää  omaa osaamistaan ja  ja ammatin arvostustaan suunnitelmallisesti. Hän  lukee ammattikirjallisuutta ja opettelee uusia ammatillisia taitoja. Hän pitää käsityksensä  oppimisesta ja pedagogisista virtauksista ajan tasalla. Hän tutkii omaa työtään ja jäsentää sitä uudelleen.  Hän luo omaa käyttöteoriaansa. Hän kasvattaa itseään  ihmisenä,  kypsyttää moraaliaan (mm. omien kielteisten tunteiden käsittelytaidot) ja opettelee käsittelemään palautetta reflektiivisesti.”

LÄHDE: Hämäläinen, K., Taipale, A., Salonen, M., Nieminen,T. & Ahonen, J. (2002).  Oppilaitoksen johtaminen. Helsinki: WSOY.

TÄSSÄ blogissa johtajuutta ja  johtajalle kuuluvia tehtäviä tarkastellaan vuonna 2005 laatimani  koulun johtamisen käyttöteorian pohjalta. Jokaisella rehtorilla tulisi olla selkeä oma käsitys työstään. Tämä on minun käsitykseni. Oma käyttöteoriani on käsitteellinen työkalu, jolla hallitsen työtäni.

Itse kunkin tapaa ymmärtää omaa johtamistaan voidaan kuvata eräänlaisina kehitysasteina:
(1) ajopuurehtorivaihe
(2) arkitapahtumia organisoiva rehtori
(3) kokonaisuuden hahmottava rehtori  ja
(4) kokonaisuuden hallitseva ja sitä ohjaava rehtori.

Koulua tarkastellaan omassa käyttöteoriassani kuude eri kentän dynaamisena kokonaisuutena.   Nämä kuusi kenttää ovat:

(1) organisaatio
(2) kouluyhteisö
(3) hallinto (kuvassa otsikkona politiikka)
(4) työ
(5) pedagogiikka ja
(6) oma elämä
    Seitsemäs, kokonaisuuden  kenttä on systeemikenttä, johon kuuluu mm. muutoksen  johtaminen. 

    KULLAKIN kentällä rehtorilta odotetaan eri  asioita, koska kenttien perusarvot poikkeavat toisistaan.  Näin rehtorille määrittyy seitsemän erilaista perusroolia.



    Rehtorin roolit ovat
    1. manageri
    2. liideri
    3. viranomainen
    4. työntekijä ja työnantajan sijainen
    5. pedagoginen johtaja
    6. oma itse

    Kokonaisuuden systeemisellä kentällä rehtori on kokonaisuuden johtaja.

    Yhteistä johtamiselle kaikilla kentillä on  (tietyissä rajoissa) oikeus ja velvollisuus määrätä suunta ja pyrkiä mahdollistamaan toisten onnistuminen tuossa suunnassa. Kaikilla kentillä johtajalta vaaditaan energisyyttä, asiantuntemusta ja osaamista, kykyä tehdä päätöksiä ja innostaa ihmisiä töihin.

    BLOGIN seuraavissa lastuissa koulun johtajuutta ja johtamistehtäviä tarkastellaan kentittäin. Kukin lastun yhteydessä on linkkejä mielenkiintoisille sivustoille  mm. u-tubeen sekä pohdintatehtäviä, joiden avulla voi halutessaan syventää  tarkastelua.

    Linkkejä teemaa syventäville sivuille
    • Oma artikkelini käyttöteoriasta johtamisen apuna, löytyy tästä linkistä sivuilta 23-41.
    Pohdittavaa

    1. Missä sinä johdat?
    2. Milloin sinä johdat?
    3. Miten sinä johdat?
    4. Keitä sinä johdat?
    5. Minne sinne porukkaasi johdat?
    6. Miksi sinä johdat?
    7. Mistä tiedät, että nimenomaan sinä johdat?

    Lisätietoa

    Johtamista on ollut aina, jo ennen kuin oli teorioita johtamisesta.  Kauan on ollut käsityksiä siitä, millainen johtajan pitäisi olla. Aluksi tutkijat etsivät vastausta tutkimalla suurmiehiä. Syntyi ns. piirreteorioita. Löydöksinä olivat mm. älykkyys, itseluottamus, päättäväisyys, nuhteettomuus ja sosiaalisuus.

    Seuraavaksi vastausta etsittiin tutkimalla johtajien käyttäytymistä eli johtamistyyliä.  Johtamistyylejä tutkittiin paljon 1940-luvulla. Tällöin löydettiin usein kaksi ulottuvuutta: demokraattinen ja autoritäärinen, tehtäväkeskeinen ja ihmiskeskeinen. Vuonna 1964 (1969) Robert Blake ja Jane  Mouton yhdistivät mallit ns. Managerial  Gridiksi.

    Tilannejohtaminen
    Hersey & Blanchardin kirja (1976 ) Organisaatiokäyttäytymisen perusteet käynnisti uuden vaiheen:  Syntyi hyvin arvostettu tilannejohtamisen malli. Taustalla oli  Reddinin kolmiulotteinen malli; tehtävät, ihmiset ja tehokuus.  Johtamistyylissä otettiin  huomioon alaisten kypsyys, valmiustaso.


    Kommentit

    Tämän blogin suosituimmat tekstit

    Rehtorinkin vallalla on rajat

    Onko pedagoginen johtaminen katoamassa