Prologi
”Rehtori opettelee tuntemaan itsensä... Hän on tietoinen omista arvoistaan ja periaatteistaan. Hän rakentaa uskottavaa, itsensä näköistä rehtoriutta."....”Rehtori kehittää omaa osaamistaan ja ja ammatin arvostustaan suunnitelmallisesti. Hän lukee ammattikirjallisuutta ja opettelee uusia ammatillisia taitoja. Hän pitää käsityksensä oppimisesta ja pedagogisista virtauksista ajan tasalla. Hän tutkii omaa työtään ja jäsentää sitä uudelleen. Hän luo omaa käyttöteoriaansa. Hän kasvattaa itseään ihmisenä, kypsyttää moraaliaan (mm. omien kielteisten tunteiden käsittelytaidot) ja opettelee käsittelemään palautetta reflektiivisesti.”
LÄHDE: Hämäläinen, K., Taipale, A., Salonen, M., Nieminen,T. & Ahonen, J. (2002). Oppilaitoksen johtaminen. Helsinki: WSOY.
TÄSSÄ blogissa johtajuutta ja johtajalle kuuluvia tehtäviä tarkastellaan vuonna 2005 laatimani koulun johtamisen käyttöteorian pohjalta. Jokaisella rehtorilla tulisi olla selkeä oma käsitys työstään. Tämä on minun käsitykseni. Oma käyttöteoriani on käsitteellinen työkalu, jolla hallitsen työtäni.
Itse kunkin tapaa ymmärtää omaa johtamistaan voidaan kuvata eräänlaisina kehitysasteina:
(1) ajopuurehtorivaihe
(2) arkitapahtumia organisoiva rehtori
(3) kokonaisuuden hahmottava rehtori ja
(4) kokonaisuuden hallitseva ja sitä ohjaava rehtori.
Koulua tarkastellaan omassa käyttöteoriassani kuude eri kentän dynaamisena kokonaisuutena. Nämä kuusi kenttää ovat:
(1) organisaatio
(2) kouluyhteisö
(3) hallinto (kuvassa otsikkona politiikka)
(4) työ
(5) pedagogiikka ja
(6) oma elämä
Seitsemäs, kokonaisuuden kenttä on systeemikenttä, johon kuuluu mm. muutoksen johtaminen.
KULLAKIN kentällä rehtorilta odotetaan eri asioita, koska kenttien perusarvot poikkeavat toisistaan. Näin rehtorille määrittyy seitsemän erilaista perusroolia.
Rehtorin roolit ovat
1. manageri
2. liideri
3. viranomainen
4. työntekijä ja työnantajan sijainen
5. pedagoginen johtaja
6. oma itse
Kokonaisuuden systeemisellä kentällä rehtori on kokonaisuuden johtaja.
Yhteistä johtamiselle kaikilla kentillä on (tietyissä rajoissa) oikeus ja velvollisuus määrätä suunta ja pyrkiä mahdollistamaan toisten onnistuminen tuossa suunnassa. Kaikilla kentillä johtajalta vaaditaan energisyyttä, asiantuntemusta ja osaamista, kykyä tehdä päätöksiä ja innostaa ihmisiä töihin.
BLOGIN seuraavissa lastuissa koulun johtajuutta ja johtamistehtäviä tarkastellaan kentittäin. Kukin lastun yhteydessä on linkkejä mielenkiintoisille sivustoille mm. u-tubeen sekä pohdintatehtäviä, joiden avulla voi halutessaan syventää tarkastelua.
Linkkejä teemaa syventäville sivuille
- Oma artikkelini käyttöteoriasta johtamisen apuna, löytyy tästä linkistä sivuilta 23-41.
1. Missä sinä johdat?
2. Milloin sinä johdat?
3. Miten sinä johdat?
4. Keitä sinä johdat?
5. Minne sinne porukkaasi johdat?
6. Miksi sinä johdat?
7. Mistä tiedät, että nimenomaan sinä johdat?
Lisätietoa
Johtamista on ollut aina, jo ennen kuin oli teorioita johtamisesta. Kauan on ollut käsityksiä siitä, millainen johtajan pitäisi olla. Aluksi tutkijat etsivät vastausta tutkimalla suurmiehiä. Syntyi ns. piirreteorioita. Löydöksinä olivat mm. älykkyys, itseluottamus, päättäväisyys, nuhteettomuus ja sosiaalisuus.
Seuraavaksi vastausta etsittiin tutkimalla johtajien käyttäytymistä eli johtamistyyliä. Johtamistyylejä tutkittiin paljon 1940-luvulla. Tällöin löydettiin usein kaksi ulottuvuutta: demokraattinen ja autoritäärinen, tehtäväkeskeinen ja ihmiskeskeinen. Vuonna 1964 (1969) Robert Blake ja Jane Mouton yhdistivät mallit ns. Managerial Gridiksi.
Tilannejohtaminen
Hersey & Blanchardin kirja (1976 ) Organisaatiokäyttäytymisen perusteet käynnisti uuden vaiheen: Syntyi hyvin arvostettu tilannejohtamisen malli. Taustalla oli Reddinin kolmiulotteinen malli; tehtävät, ihmiset ja tehokuus. Johtamistyylissä otettiin huomioon alaisten kypsyys, valmiustaso.
Kommentit
Lähetä kommentti