2. Kouluyhteisön kenttä

Yhteisöllisyyttä voidaan vahvistaa myös yhteisillä
opintokäynneillä ja retkillä. Kuva: Tuire Harjola.

MOTTO 1: "Kaveria ei jätetä!"
MOTTO 2:  "Johtaa voi niin kauan, kuin joku seuraa." Tuntematon.

Sitaatteja

” Rehtori vahvistaa koulua yhteisönä. Hän  rakentaa yhteishenkeä yhteistyöllä.  Hän työskentele yhdessä koko  opettajakunnan kanssa. Hän ottaa  muut huomioon. Hän on heistä aidosti kiinnostunut ja antaa tunnustusta.  Rehtori luo kouluun hyvän  ja turvallisen ilmapiirin ja seuraa tunteita. Aikuisten ongelmat  hän kohtaa  hienovaraisesti. Kiusaamiseen hän suhtautuu vakaavasti. ”

LÄHDE Toivanen, Marja Liisa (toim.) 2000. Kirjeitä rehtoreilta. Opetus 2000.  Jyväskylä: PS-kustannus.
.........
”Rehtori on vahva johtaja. Hän ei anele lupaa johtaa eikä anna muiden ottaa oikeudekseen päättää,  mitä esimies  saa tehdä ja mitä ei. Hän ei  hyväksy rajattomuutta, sitä että joku ei pidä kiinni  sovitusta työnjaosta ja virallisista toimenkuvista, että  tehtävät laiminlyödään tai sotkeudutaan asioihin, joiden hoitaminen kuuluu toisille.”

”Rehtori opettelee rehtorin roolin.  Hän ei ole  rehtori opettajan  roolista tai  isän tai äidin roolista  käsin.”
LÄHDE: Ahonen Jukka.  (2001).  Ammattina rehtori.  Helsinki: Kirjapaja oy.

................
TÄMÄN kentän avainsanoja ovat mm. altruismi,  ilmapiiri, johtajuus, kiusaaminen, klikit, koheesio, kulttuuri, lauma, lojaalisuus, luottamus, osallisuus, pelisäännöt, rooliodotukset, roolit, ryhmäilmiöt, sooloilu, sopu, sosiaalinen pääoma, statukset, tavat, tottumukset, tiimit, uskollisuus, vertaiset, välittäminen, yhteisö.

Koulu on tällä kentällä turvallinen huolenpitoyhteisö. Minä näen työyhteisön  kuin toisena perheenä. "Perheessä" pyritään parhaaseen, tehdään yhdessä ja autetaan toisia myös työn ulkopuolisissa vaikeuksissa. Ristiriidat ratkotaan aktiivisesti. Me-henki on todellista. Työntekijä on ylpeä kuuluessaaan yhteisöönsä ja kokee sen omanaan. Ihmisen arvon ei perustu vain hänen suorituksiinsa vaan yksilö on arvokas sellaisena kuin hän on. Johtava arvo on yhteisöllinen hyvinvointi ja terveys.

Yhteisö tarvitsee yhteisen päämäärän ja roolijaon ja keksinäisen yhteenkuuluvuuden tunteen. Tässä luottamuksella on merkitys.  Yhteisössä täytyy olla jotain sellaista, joka saa siihen kuuluvat luopumaan omasta edustaan. Äärimuodossaan yhteisö voi olla hyvin painostava, normittava. Alunperin käsite: community on tarkoittanut suljettua kaupunkia.

Juhlilla on suuri yhteisöllisyyttä rakentava voima.

Olen määritellyt yhteisönä hyvän koulun seuraavasti:

”Yhteisönä  hyvässä koulussa on hyvä henki. Oppilaat ja koulun aikuiset ovat ylpeitä koulustaan. Koululla on selkeät, yhteiset arvot.  Opettajat, muut aikuiset ja oppilaat tekevät yhteistyötä ja auttavat, tukevat ja kannustavat  toisiaan.  Tieto kulkee kaikkiin suuntiin. Ihmiset välittävät toisistaan ja kunnioittavat toistensa työtä.  Jokainen saa olla oma itsensä. Kaikista pidetään hyvää huolta. Kaikki tulevat kuulluiksi. Yhteisö tuntee yhteisvastuuta tehtävistään ja toisistaan. Ongelmat ratkotaan avoimesti, ja virheistä otetaan opiksi. Kenenkään ei anneta pudota. Ketään ei syrjitä.”

Andy Hargreaves kuvaa yhteisöä seuraavasti. Se on sitoutumista arvokkaisiin tavoitteisiin, sitoutumista toisiin ihmisiin, joilla on sama päämäärä ja suuren huomion kiinnittämistä vähemmistöihin.

Koulu ei ole yhteisö itsestään ja automaattisesti. Se on rakennettava sellaiseksi. Rehtorin on kyettävä välittämään yhteisön jäsenistä ja innostamaan heitä välittämään toinen toisistaan. Hänen on osattava luoda me-henkeä.

Yhteisöön kuuluu johtajuus.  Johtaminen on tällä kentällä "leadershippiä", kykyä saada toiset seuraamaan. Johtajat voidaan jakaa periaatteessa kahteen ryhmään aitoihin johtajiin ja pomoihin- joilla on vain asemavaltaa. Jotkut ikäänkuin luonnostaan saavat johtajuuden. Meidän muiden on sitä tietoisesti rakennettava.

Työyhteisö, joka on terveessä työtilassa, voi käyttää energiansa  työhön. Ihmiset kuitenkin mieluusti   pudottautuvat muhimaan tunnetiloihin, joita ryhmäilmiöt tuottavat... ja sieltä regressiotilaan.

Tämän osaamisalueen haasteita mm.

• ihmisten johtamistaidot
• sosiaaliset taidot
• tunnetaidot
• vuorovaikutustaidot
• ryhmän johtamistaidot
• taito jakaa johtamista

Linkkejä

• Olen kirjoittanut omaan blogiini lastun W.R. Bionin ryhmäilmiö-ajattelusta
• Rowan Atkinsson englanninkielinen sketsi kodin ja koulun yhteistyöstä. 

Pohdittavaa


1. Ketkä kuuluvat Sinun kouluyhteisöösi? Keillä ei ole täysiä oikeuksia?
2. Millaisia osallisuusrakenteita koulussasi on?

Lisätietoa

Ihmissuhdekoulukunta

Elton Mayon (1880-1949) johtamisteoria perustuu  ns. Hawthorne-tutkimuksiiin 1924-1932.  Niissä tehtiin ”vahingossa” havainto, että huomio ja huolehtiminen  saikin tulokset paranemaan ei valaistus. Tällöin luotiin käsite ”epävirallinen organisaatio” kuvaamaan sosiaalista järjestelmää erotukseksi muodollisesta, hierarkisesta järjestelmästä. Koulukunnassa ymmärrettiin ryhmän merkitys. Tätä ennen oli ajateltu, että yhteisö koostuu yksilöistä  Nyt todettiin, että ihmiset, jotka työskentelevät yhdessä toimivat toisin,  kuin jos he työskentelevät yksinään.  Havainnon pohjalta syntyi sosiaalipsykologia. Huomio siirtyi  rakenteiden tarkastelusta sosiaalisten järjestelmien tarkasteluun.

Uusi ihmisyysaalto 

Douglas McGregoria voidaan pitää kirjallaan ” The Human Side of Enterprise” vuodelta 1960  uuden ihmisyysaallon nostattajana liike-elämässä.  Johtamisen menetelmäpuoli samoin kuin fyysiset resurssit olivat alkaneet olla rationalisoinnin keinoin  suhteellisen hyvin hallinnassa. Ihmiset, heidän työnsä ja johtamisensa koettiin paljon epävarmemmaksi tuotantotekijäksi, josta onnistuessaan on kuitenkin tehtävissä  yrityksen varsinainen menestystekijä.

 Myös ihmiset olivat muuttuneet; yhä vähemmän oli nöyriä tottelijoita ja yhä enemmän itsetietoisia  kansalaisia, jotka vaativat työltäänkin mielekkyyttä ja elämänsisältöä. Uusi ihmisyysaalto  katsoi  esimiehen tärtkeimmäksi tehtäväksi ihmissuhteiden hoidon. Ihmissuhteita hoitamalla lisättäisiin henkilöstön viihtyvyyttä, mikä edelleen johtaisi hyvään suoritukseen  Tämä näkemys osoittautui pian melko naiviksi Niinpä siitåä kehiteltiin erilaisia muunnelmia leadership-teorioita ( mm. Likert, Blake ja Mouton,  Managerial Grid,  Reddinin 3-D jne)

Ihmissuhdekoulukunta syntyi 1950- ja 1960-luvuilla  ja muovautuu rikkaaksi ajatussuuntaukseksi. Siinä huomio kiinnitettiin  ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja hyvinvointiin. Konkreetisti johtaminen on siinä motivaation ylläpitoa. Siihen on ulkoisia ja sisäisiä keinoja. Työtä voidaan rikastaa ja muovailla. Voidaan käyttää kannustejärjestelmiä. Johtaja auttaa yksilöitä ja ryhmiä  saavuttamaan päämääränsä . Hänen ehkä keskeisin tehtävänsä  on muodostaa  alaisistaan keskenään hyvin yhteistyötä tekevä työryhmä. Taustalla on humanstinen ihmiskäsitys.  Maslowin motivaatioteorialla oli merkittävä asema. Organisaatiota alettiin nyt  tarkastella sekä sosiaalisina  että teknisinä/ taloudellisina järjestelminä. Keskeistä asioita olivat  tällöin:  sisäinen motivaatio, sitoutuminen organisaatioon.