5. Pedagogiikan kenttä

MOTTO:  ”Opettaminen on sitä, että joku tietoisesti hyväksyy vastuun toisen oppimisesta".
M. Langford

Sitaatteja

”Rehtorin tulisi ohjata  ratkaisuja tehtäessä keskustelua siihen, että  eri ratkaisuja verrataan siihen, kuinka ne  edistävät koulun opetus- ja kasvatustyötä. ”.... ” Rehtori on pedagoginen johtaja. Se on hänen olennaisin tehtävänsä. Hän pitää  huolta koulun perustehtävästä kasvatuksesta ja opetuksesta. Hän vastaa, että  oppilaan näkökulmaa arvostetaan. Hän vastaa, että opettajat sitoutuvat tarkoituksenmukaisiin menettelytapoihin opetuksessa ja että aikuisilla on yhteiset kasvatukselliset pelisäännöt.Hän pitää huolta opetussuunnitelmasta. ”

LÄHDE: Hämäläinen, K.,Taipale, A., Salonen, M., Nieminen, T. & Ahonen, J. (2002).  Oppilaitoksen johtaminen. Helsinki: WSOY.
....
” Rehtori on pedagoginen johtaja, opettaja sormenpäitään myöten. Hän kehittää koulun oppimisympäristöä ja opettajien ja opiskelijoiden opiskelutottumuksia.  Hän pitää huolen oppilaista ja heidän kasvustaan. ”

LÄHDE: Toivanen, Marja Liisa (toim.). (2000). Kirjeitä rehtoreilta.Opetus 2000.  Jyväskylä: PS-kustannus.
.....

PEDAGOGIIKAN kentän avainsanoja ovat  ainekset ja virikkeet,  asenteet, didatiikka, kasvatus, kehitys, lahjakkuus, motivaatio, ohjaus,  omaksi itseksi kasvu, opettajuus, opetus, opetusoppi, opetussuunnitelma, persoona, taidot, tarjoumat,  tarpeet, tiedot,  tuen muodot, yhteisö, yksilö.

Tällä kentällä koulu on oppimisen ja kasvun paikka.
Niin lapsille kuin aikuisille. 
Puhtaan pedagogiikan kentällä ei ole mielekästä kysyä, mitä hyötyä on lapsesta.

Määrittelen itse pedagogisesti hyvän koulun  seuraavasti:
”Pedagogisesti hyvässä koulussa  on erilaisia oppilaita, ja heitä opettavat työstään, lapsista ja opetettavista asioista innostuneet ammattilaisopettajat.  Opetussuunnitelma on ajan tasalla, ja se ohjaa koulutyötä. Koulussa on kehitelty juuri tälle koululle ja näille oppilaille istuvia  opetusmenetelmiä, ja siellä vallitsee  oppilaan kasvua  kunnioittava  ilmapiiri.  Oppilaat  opiskelevat  tavoitteellisesti, ja opettajat käyttävät monipuolisia menetelmiä. Koulu tekee kaikkensa edistääkseen  ja tukeakseen jokaisen oppimista ja kasvua.”
Rehtorin rooli tällä kentällä on pedagoginen johtaja.  Pedagogisen johtamisen voi ymmärtää monella tavalla. Yksi moderneimpia tapoja on nähdä se oppivan professionaalisen yhteisön näkökulmasta. Näin ajattelee mm. Andy Hargreaves.
  • Mitä professionaalisuus hänelle tarkoittaa? Otetaan evidenssi vakavasti.  Ollaan aikuisia.
  • Mitä oppiminen tarkoittaa?  Pidetään huolta niin aikuisten kuin lastenkin oppimisesta. Se on toiminnan kriteeri.
  • Mitä yhteisö tarkoittaa?  Sitoutumista arvokkaisiin tavoitteisiin, sitoutumista toisiin ihmisiin, joilla on sama päämäärä ja suuren huomion kiinnittämistä vähemmistöihin.
Pointti on vahvistaa koulussa toisilta  ja omasta työstä oppimisen  mahdollisuutta. Michael Fullan komppaa tässä Hargreavesia.

Mitä sitten pedagoginen johtaminen on? Pedagogisia johtamistekoja ovat mm. opettajien rekrytointi, oppituntien seuranta ja palautteen antaminen opettajille, oppimateriaalin valinta, arjessa tukeminen, kunkin vahvuuksien hyödyntäminen... Se on ratkaisujen tekemistä pedagogisin perustein. Se on toiminnan pedagogisoimista. Pedagoginen johtaminen tapahtuu puhuttamalla ihmisiä, saattamalla heitä oppimaan ja kannustamalla edistymisestä omassa osaamisessa. Se on opetussuunnitelman pitämistä elävänä.

Tämän osaamisalueen haasteita mm.
  • pedagogiikan tuntemus
  • oppimisympäristöosaaminen
  • opetustaito
  • ohjaamistaidot
  • pedgogisen johtamisen taidot
  • oppimisen fasilitoinnin taidot
  • opetussuunnitelmattyön johtamistaidot
  • laatuosaaminen
Linkkejä
  • U-tubessa on mainio clipsi ns. uuden koulun läpimurrosta USA:ssa.
  • Toinen clipsi on upea musiikkivideo kasvatuksesta  "Another Brick".
  • Virallisesti hyväksytyssä  perusopetuksen laatukriteeristössä on määritelty hyvä opetus. Tiivistelmä löytyy tästä linkistä.
Pohdittavaa


1. Mitä eroa on  seuraavilla käsitteillä:
  • pedagogiikan johtaminen
  • pedagogisesti johtaminen
  • pedagoginen johtaminen
  • asiantuntijatyöyhteisön johtaminen
2. Millaisia mahdollisuuksia sinä annat opettajille oppia toisiltaan ja omasta työstään Millaisilla rakenteilla voisit tätä tukea?
3. Millainen on oma pedagoginen näkemyksesi? Pitäisikö rehtorin pystyä kuvailemaan se?
4. Mitä hyötyä ja haittaa on siitä, että rehtorin on itse opettaja?

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pedagoginen johtaminen- mitä se on?

Kuva
PEDAGOGINEN johtaminen on liukas käsite. Viimeksi Sure oli huolissaan, että rehtoreilla ei ole riittävästi aikaa pedagogiseen johtamiseen. Mutta siis mihin? Muutama vuosi sitten Suressa laadittiin kuvaus rehtorin tehtävistä. Ne jaettiin mallissa kolmeen pääosaan: hallintoon, johtamiseen ja kehittämiseen. Pedagoginen johtaminen oli yksi 12:sta tehtäväalueesta, ja yksi kolmesta johtamisen osa-alueesta. Esimerkiksi kehittäminen ei ole tässä mallissa pedagogista johtamista. Hmmm. EN itse oikein usko, että pedagogisen johtamisen käsite avautuu tehtäviä ryhmittämällä. Yritänkin tässä blogilastussa määritellä  tuota käsitettä hieman syvemmästä näkökulmasta. Millaisen sisällön  pedagoginen johtaminen saa, jos se sijoitetaan kasvatuksen maailman ja koulun elämänpiirin  ideoihin? Kasvatuksen maailma   ERITYISESTÄ kasvatuksen maailmasta on kirjottanut mm.  professori Juho Hollo . Hollon mukaan on  olemassa  erityinen kasvatuksen maailma. Se on elämän...
Lue lisää

Kuka Martti Hellström?

Kuva
Päivitetty 30.5.2017 O len Martti Hellström,  62-vuotias espoolainen, espoolaisen Auroran alakoulun entinen pitkäaikainen rehtori, opetusneuvos ja KT.  Olin virkatöissä opetusalalla 37 vuotta  ja  niistä rehtorina 25. Valmistuin Helsingin OKL:lta  luokanopettajaksi vuonna 1977.  Kasvatustieteen väitöskirjani (2004) käsitteli koulujen kehittämishankkeissa viisaaksi osoittautunutta  muutosotetta.  Oman työni ohessa  päätoimitin Luokanopettajaliiton julkaisemaa Luokanopettajalehteä  vuodesta 1994  vuoteen 2013. Niinikään vedin 24 vuotta  "Luokanopettajan päiväkirjaa" tuottanutta työryhmää. Järjestökokemusta minulla on ennen muuta Luokanopettajaliitosta ja OAJ:sta. Olin kaksi kautta OAJ:n valtuuston jäsen. Minulla on ollut myös etuoikeus olla mukana useassa oppimateriaalityöryhmässä tuottamassa oppikirjoja  äidinkieleen, historiaan, kansalaistaitoon ja uskontoon sekä oheismateriaalia mm. terveys- ja sanomaleht...
Lue lisää

Opettaja-lehti: kasvatusajattelija Martti Hellström

Kuva
KASVATUSAJATTELIJA TIINA TIKKANEN TEKSTI / VEIKKO SOMERPURO KUVA OPETTAJA 25/2015 Ops antaa luvan uudistua Martti Hellström on laskenut, että uudessa opetussuunnitelmassa sana ”opettaa” esiintyy muutaman kerran, ”ohjata” puolestaan noin 300 kertaa. Kuitenkin tulevaisuudessa tarvitaan myös perinteistä opettajuutta, sillä luokkaan on luotava rajat ja rauha, jotka mahdollistavat itsenäisen uuden oppimisen. Kahvila Ursulan ikkunan takana Helsingin Kaivopuistossa kuohuu syksyinen meri. Martti Hellström muistelee, kuinka hän aloitti opettajakollegojensa kanssa didaktisen vallankumouksen espoolaisessa Auroran koulussa vuonna 1989. – Tiukka normiohjaus oli poistettu, ja hallinto tuki kaksin käsin sitä, että koulut lähtevät omaleimaistumaan. Toimme kouluun taidekasvatusta ja sirkusta, mullistimme lukujärjestyksen, olimme kuin vauhkot varsat laitumella. Innosta ja ponnisteluista kasvoi hieno koulu, jota Hellström rehtoroi 25 vuotta. – Sitten sisäilmaongelmat tulivat ja nujersivat meidät....
Lue lisää